LUKU 2 – AMMATTIMAINEN TOIMINTA

KIRJALLISUUDEN KÄÄNTÄMINEN

Asiatekstikääntäjän ja kauno- tai tietokirjallisuuden suomentajan toimenkuvissa on toki paljon eroavaisuuksia, mutta loppujen lopuksi kyse on samasta asiasta: merkityksien kääntämisestä kieleltä toiselle.

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) on julkaissut laajahkon oppaan nimeltä Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas (SKTL 2013). Siinä käsitellään monia alaan liittyviä aiheita tekijänoikeuksista yhtiömuotoihin. Toiston välttämiseksi tässä kirjoituksessa ei puututa Selviytymisoppaan aiheisiin vaan suositellaan perehtymään siihen erikseen. (Tätä kirjoitettaessa opas on saatavilla vain SKTL:n jäsenille. Opasta päivitetään parhaillaan, ja päivitystyön valmistuttua, syksyllä 2018, opas on muidenkin kuin SKTL:n jäsenten käytettävissä.)

Haluatko siis kirjallisuuden kääntäjäksi? Lue. Osta äidinkielelläsi julkaistua kirjallisuutta, oli se sitten käännettyä tai alkukielistä. Käy kirjastossa. Tiheään. Osta kirjoja lahjaksi, pyydä niitä lahjaksi. Ja lue. Unohda televisio ja netti, lue kirjoja. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on nimittäin niin kovaa, että kirjallisuus on jäämässä television, tietokonepelien, Facebookin ja ties minkä muun jalkoihin. Kustantamot vähentävät julkaistavien nimikkeiden määrää, ja etenkin käännöskirjallisuudesta on jo karsittu roimasti. Tilanne voi toki muuttua milloin hyvänsä ja kirjojen lukeminen nousta taas uuteen suosioon, mutta sitä odotellessa meistä jokainen voi tehdä parhaansa eli lukea kirjoja, ostaa kirjoja, lainata kirjoja.

Sitä paitsi hyväksi kirjallisuuden kääntäjäksi kehittyy lukemalla kirjoja.

Lue siis minkä ehdit, ja omaksu asenne. Toiveikkaan, ammattitaitoisen, työnsä tulevaisuuteen uskovan kirjallisuuden kääntäjän asenne. Vaikka nimikkeitä kuinka vähennettäisiin, niin jonkunhan ne viimeisetkin kirjat on käännettävä. Ja vaikka paperikirjan tulevaisuus (muka) olisi vaakalaudalla, niin jonkunhan ne e-kirjatkin on käännettävä. Sinä voit olla se viimeinen mohikaani, Suomen viimeinen suomentaja! Ei vainenkaan, kyllä meille töitä vielä riittää. Mutta miten niitä saa?

Kirjallisuuden kääntämisestä haaveilu on siinä mielessä vähän sama kuin Hollywood-näyttelijän urasta unelmointi, että kannattaa olla jonkinlainen tienesti jo olemassa, jotta saa elätettyä itsensä suurta läpimurtoa odotellessa. Kätevintä lienee olla jo valmiiksi asiatekstinkääntäjä ja markkinoida sitten itseään kustantamoille. Suomen kustannusyhdistyksen jäsenluettelosta on hyvä aloittaa. Käy tutkimassa kustantamojen nettisivut ja kustannusohjelma. Minkälaisia tietokirjoja tai romaaneja kustantamo julkaisee? Käännöskirjallisuutta? Mistä kielistä? Lempikirjailijoitasi? Kirjoja, jotka sinäkin olisit voinut kääntää? Näkyykö kääntäjien joukossa tuttuja nimiä?

Osa kustantamoista neuvoo nettisivuillaan, miten heille voi päästä suomentajaksi. Osa myös sanoo suoraan, etteivät välttämättä tarvitse lisävoimia ollenkaan. Älä kuitenkaan lannistu! Kääntäjätkin vanhenevat ja jäävät eläkkeelle! Jos kustantamo haluaa näytekäännöksen, tee se, ja noudata ohjeita tarkkaan. Jos mitään ohjeita ei anneta, voit kokeilla pelkkää sähköpostiviestin lähettämistä, mutta vastausta et todennäköisesti saa.

Laadi asiallinen mutta kiinnostava markkinointiviesti. Lueta se ystävällä. Tee ansioluettelosta kirjallisuuden kääntämiseen keskittyvä versio, mikäli mahdollista, tai ainakin kääntämiseen. Mieti mitä annettavaa juuri sinulla kyseiselle kustantamolle olisi. Markkinoinnista ja asiakashankinnasta lisää Kääntäjämestarin kirjan 4. luvussa.

Sitten ne palkkiot. Kirjallisuutta kääntämällä ei rikastu. Selviytymisoppaassa palkkioita käsitellään perusteellisesti, ja SKTL:n kirjallisuuden kääntäjien jaosto seuraa alan palkkiokehitystä vuosittain tehtävillä palkkiotiedusteluilla. Älä myy työtäsi alihintaan. Kustantajan kanssa voi yrittää neuvotella, mutta varsinkin vasta-alkajana on melko heikossa neuvotteluasemassa. Mitä vähemmän työstä maksetaan, sitä nopeammin se on yritettävä tehdä, jotta palkkio riittäisi elämiseen. Mitä nopeammin työn tekee, sitä todennäköisemmin syntyy sutta. Ja painettu teos jää elämään ikuisesti… Kenenkään ei ole pakko kääntää kirjallisuutta, joten jos palkkio on mielestäsi liian pieni, älä ota työtä vastaan. Muista myös, että kun olet yhden kirjan kääntänyt pilkkahintaan, palkkiota on vaikea hilata ylöspäin, mikäli siis kyseessä on sama kustantaja.

Toki kirjallisuuden kääntämisessä on asiatekstien kääntämiseen verrattuna se hyvä puoli, että töitä tulee kerralla monta sataa sivua ja elanto, pienikin, on turvattu muutamaksi kuukaudeksi. Tosin moni kokenutkin kirjallisuuden kääntäjä joutuu usein elelemään pitkiä aikoja ilman kirjan kirjaa, joten se jokin muu leipäpuu on hyvä olla olemassa jatkossakin.

Kun palkkiotaso on mikä on, kirjallisuuden kääntäjän on syytä perehtyä huolella apurahamaailmaan. Apurahoista saat lisätietoa Selviytymisoppaasta ja SKTL:n nettisivuilta. Apurahoja kannattaa ehdottomasti hakea. Kirjallisuus on kulttuuria, ja Suomessa on pitkät perinteet kulttuurin tukemisessa. Kirjallisuuden kääntäminen on kulttuurityötä, ja se ansaitsee tukensa. Muista myös Sanasto.